Viikko bilemekassa

MO!

Vissiin blogisunnuntain aika taas ja täältä hostellin punkalta kommentoin tapahtumia. Tosiaan tää loppuviikko meni pitkälti täällä Hongdaen alueella, jota oppaat ja Google hehkutti Soulin bilemekkana ja opiskelijoiden jonkinlaisena keskittymänä. Voinen tässä vaiheessa todeta, ettei ne ollu kovin väärässä. Meiän hostellin "ikkunasta" kuuluu tyyliin 24h vuorokaudessa bilemusaa jostain tosta vierestä. :D

No mutta alotetaan viikko alusta..

Alkuviikosta käytiin tutustumassa tulevaan yliopistoon, joka siis nimeltään Sungkyunkwan university tai SKKU, ja sen kampusalueelle. Portilta hypättäessä sisään kampukselle maailma muuttui omaan mieleen jälleen täysin. Koulu ja sen kampus on reilut 600 vuotta vanhoja ja se myös näkyi! Ite koulurakennukset olivat sitten pääosin varmaan restauroituja ja modernimpia -- ihan hienojakin luomuksia. Näkymätkin siitä bisnesrakennuksen pihalta oli ihan kelvolliset jopa tähän aikaan keväästä. Tää kuvajuttu on aika huono, ni liittelen pääosin varmaan näitä pieniä kuvia ja klikkaamalla saa sit isommaks, jos haluu tarkastella. No, anyway sielläpäin tullaan sit asumaan. Meininki siinä koulua ympäröivällä alueella oli jo heti paljon paikallisempaa, ku Itaewonissa. Englantia ei enää näkyny niin paljon kaduilla, vaikkakin kyl paikallisesta kahvilasta ainaki listat vielä enkuks löytyi. Lisäks paljon enemmän porukkaa oli liikkeellä ja erityisesti nuorempia näkyi paljon. Valkattin ehkä paras päivä lähteä reissuun, koska etukäteen tiedossa ei ollut, että eihän mitkään nähtävyydet tietenkään oo auki täällä maanantaisin. Siinä sitten vaa oikeestaa käveltiin ympäri paikkoja.

Tiistaina valkattiin tavotteeks, että lähetään ettimää joku kauppakeskus ja löydettiinkin yks siitä ihan läheltä. Oppaassa luki "mega" ni kelattiin, et se on aika iso ja ku päästiin paikalle ni eka fiilis oli kuitenkin, että no eihän toi oo ees niin iso ku itis. Ei oltais voitu olla enempää väärässä ja siel menikin koko päivä niin, että käytiin oikeestaan vaan kahessa osassa, eli kattelemassa vaatteita ja vähä elektroniikkaa + kirjakaupassa hakemassa ne korean kielen harjotuskirjat. Joskus täytyy ottaa uudestaan, koska tuntuu, et täältä vois aika halvalla saada ainakin esimerkiks uuden läppärin, mille olis käyttöä. Lisäks tää uus kaupunginosa alko sen Itaewonin jälkeen jo näyttää siltä, et nyt ollaan isossa kaupungissa. Nolla räpellyksiä, joiden luentosaleista romahtaa katot ja sata bisnesmeininkiä!

Keskiviikkona oli edessä muutto Hongdaeen ja edessä oli ei-niin-helppo laukkujen jälleenpakkaaminen, joka kauheessa kiireessä kuitenkin onneksi sujui. Ainakin niin kauan, kunnes huomaa jonkin tärkeän unohtuneen. Siinä sitten hyvästeltiin paikan omistajat ja vaiheltiin tietoja, jotta saadaan yhteys, kun Itaewoniin päin myöhemmin luultavasti jälleen eksytään. Täysvarustuksen kanssa matka tuntui melko ikuisuudelta, vaikka se kesti ehkä puol tuntia. Uus maja oli onneks aika helppo löytää ja sattumalta osuttiin just ihan keskelle meininkiä: ollaan jonkun pääkadun varressa, missä musa pauhaa kellon ympäri millon aina missäkin ja hymyiltiin, että ei tää paha onneks oo.

Hostelli itessään on aika jees, parempi kun se eka, mutta täällä jostain syystä toi ikkuna eioo ainakaan tiivistetty. Lisäks vaikka asutaan vitosessa, ni kadun äänet kuuluu, varmaan samasta syystä kun miks täällä on kylmäkin, ihan selkeesti kun oltais katutasolla. Tosiaan myös ne bileetkin kuuluu tänne asti, joten tulpat on tullu kyl tarpeeseen. Sit täällä on semmonen kattomesta, missä voi viettää aikaa, mutta tähän aikaan siellä on luonnollisesti aika viilee öisin. Kolmantena iltana kävi ilmi, että siinä vieressä myös asuu ihmisiä,  ku jatkoilla yks asukki tuli ensin valittamaa pari kertaa musiikista, mut päätti sit itekki liittyä seuraan ja hauskaahan meillä oli!

No keskiviikkopäivä oli kääntymässä jo iltaan, kun päätettiin, että pitäähän nääki paikat ottaa haltuun ja perinteinen illan resepti: soju + kaljat = 4e oli jo tuttu ratkasu ja tuli ku apteekin hyllyltä. Koitettiin myös ettiä paikkaa, josta katsoa matsia, mutta ei löytynyt. Tietenkään netistäkään ei mikään palvelu näytä kuvaa tänne itään, mistä lie johtuu.. Suomi kuitenkin pyyhki Venäjällä lattiaa ja pelkkä tietokin siitä kelpasi. Lähettiin sitten kiertelemään paikallisia paikkoja ja todettiin hyväks onneks, että hinnat on täällä paljon halvemmat. Perinteinen thaiämpäri maksaa jotain 7e ja shotit alkaen 1,5e ja siitäkös riemu alkaa! Täällä myös klubit oli erilaisia, oonki niitä kuvaillessa käyttänyt sanoja "isojen konemusafestareiden pikkulava", eli valoja ja ääntä riittää täälläkin enemmän ku tarpeeks. Korealaiset pommittaa ite aika paljon teknoa ja siihen liittyvää nykimistä näkyy klubin joka nurkassa. Kiva nähä, että vaikka musa turhan lujalla onkin, ni hauskaakin tuntuu olevan -- itekkin tanssilattialla viihtyvänä persoonana. Jännää oli myös se, että kun neljän jälkeen suomalainen alkaa hyytymään ja ruoka maistuu, ni mentiin läheiseen raflaan syömään ja siellä oli taas täys vauhti päällä, teknohumppa soi ja ihmiset söi, mutta myös joi lisää. Aivan älytöntä. Oltiin siellä melkein kuuteen ja vielä ku lähettiin pois, ni paikka jäi ihan täyteen.

Torstai meni aika lailla vaan koomatessa.. Mutta sen verran tähänkin voi huomauttaa, että ruoka täällä on aivan loistavaa, torstaina siihen heräsin kunnolla, kun päädyttiin paikalliseen raflaan, missä reilulla 15 eurolla sai kunnon mätön lihaa, jota sitten itse grillailtiin siinä pöydässä. Se mitä alkuaikana ehkä piti olla vähän nälässä, niin on korvaantunut nyt taitojen ja luottamuksen karttuessa moninkertaisesti! Lisään näitä ruokakuvia tänne jahka Eerik saa aikaiseksi siirtää ne pois puhelimestaan..

Perjantaina päätettiin, että tänään etitään se Suomi-Ruotsi matsi (tai mun mielestä näköjään vieläkin Suomi-Venäjä, koska fesessä olin erityisesti sitä kaipaillut), vaikka ottais mitä ja löydettiinkin paikka, jossa suostuivat sen näyttämään. Lisäks Eerikillä ja Eskolla oli beer challenget suorittamatta, joten nekin täytyi lähteä johonkin suorittamaan, eli tekosyitä riitti.. Ei muutakun sojupullo jemmataskuun ja menoks! Tässä vaiheessa metrothan on jo ihan hallussa, kuten aika paljon monet muutkin käytännöt, joten arki alkaa sujumaan taas vähän paremmin. Sporttibaari oli vähän hukassa, koska tärkeempää ilmeisesti oli ollut se, että paikka on olemassa, kuin että missä se on.. Onneks aikaa kuitenkin oli paljon ja sojupullosta riitti kuitenkin muutamaan pit stoppiin löpöä. Harmitti, että Suomi meni häviimään ja matsihan oli paikoin aika hirveetä katottavaa, mutta tutustuttiin suomalaisjäbään, joka oli liikematkalla Soulissa ja otettiin se mukaan matsin jälkeisille jatkoille. Vaikka on tottunu siihen, että porukkaa on paljon ja joka paikassa, niin perjantai-illan vilinä oli silti aika nähtävän arvonen asia. Varmaan Suomen verran mahtui porukkaa siihen yhen kadun varrelle.. Anyway, siitä sit lähettiin koplottelemaan kohti ekaa paikkaa ja kohtahan meiät puhutettiinkin sisälle johonkin, koska "foreigners free" kuhan vietti puol tuntia sisällä. :) Tänä päivänä huomas taas, kuinka hyvällä tuulella ihmiset täällä rälläilee, koska perinteiseen tapaan heiluttelin käsiä siinä baaritiskin vieressä, kun seuraavaks olin nostattamassa tunnelmaa ja tanssilattialta ihmiset itekseen lähti mukaan siihen heilutteluun. No siitähän mä vasta innostuin! :D tätä menoa ilta sitten jatkui sinne aamutunneille saakka.. Perus auringonnousujatkot taas kehiin ja aamupäivällä ruokapaikan kautta nukkumaan.. Hostellin tarjoama aamupala jäi väliin jälleen, niinku joka ikinen päivä, vaikka täl kertaa oltiin jopa hereillä siihen aikaan..

Loppu viikonloppu on sit aikalailla menny kuljeskellessa tässä lähialueilla ja syödessä, eipä taida olla erityisesti mitään mainittavaa siitä. Paitsi ettei Skype toiminukkaa niinku piti ja harmittaa.. Toivottavasti asia korjaantuu viimeistään myöhemmin :)

Ens viikolla muutto lopulliseen kämppään, aika odottavat fiilikset sen suhteen ja et minkälaisii vaihtareita tänne oikeen tulee.. Lisäks orientaatiopäivä ja varmaan paritkin tervetulojuhlat ennenku lätkästään arkivaihde päälle ja toivottavasti päiviin alkaa sisältymään paljon monipuolisempiakin nähtävyyksiä :) Lisäks reissun sunnittelua, ajateltiin, että koitetaan heittää yks pitkä reissu ennemmin ku käydä jatkuvasti jossain tossa vieressä ja maksaa lennoista joka suuntaan..

Tässähän tätä ja ens viikolla lisää, joten stay tuned!
- Harri

Kaupunki ja ihmiset

Metrokartta

Viime päivitys jäi aika fiilispainotteiseksi, joten ajattelin myös kertoa isäntämaasta ja -kaupungista muutaman sanasen. Soul on pienelle helsinkiläisuroolle aika käsittämättömän iso mesta, jonka täydellisenkaltainen opetteleminen jopa tässä aikaikkunassa tuntuu liki mahdottomalta. Suu on pariin kertaan loksahtanut auki, kun tänne mahtuu esimerkiksi ainakin yks pieni vuori ja lukemattomia jättimäisiä rakennuksia. Kamera onkin laulanu aika urakalla. Kaupungin metroverkko on ensinäkemällä yksi viidakko, mutta kuitenkin niin simppeli, että turistinakin sillä on suhteellisen helppo kulkea. Lisäks kaikki kuulutukset ja asemat on myös englanniks ja jopa numeroitu. Metrolla on myös melko halpaa matkustaa, vaikka mitään kuukausikortteja ei ilmeisesti olekaan olemassa. Eurolla pääsee siis pitkälle..

Paikallinen infrastruktuuri on herättäny edellisen monttu auki-efektin lisäks myös hilpeyttä. Tuntuu, että ainakin  parissa kaupunginosassa jokaisen rakennuksen on suunnitellu ja rakentanu eri ihminen. Ne on välillä tosi erinäkösiä ja monesti ei edes kiinni toisissaan, vaan joku on varmaan vaan löytäny tarpeeks tyhjää tilaa sillon tällön jostain kolosta ja pykännyt siihen oman maamerkkinsä. Lisäks täällä on miljoona pientä kujakatua, joista toiset älyttömän kapeita ja kiemuraisia. Eilen eksyttiinkin vähäsen, ku lähettiin suunnistamaan tällästä kujaa eteenpäin ja se jossain vaiheessa oli kieroutunu niin paljon, et suuntavaisto oli kadonnu eikä talojen välistä äkkiseltään näkyny mitään tuttua. :D harhailtiin sitte pari tuntia, kunnes löydettiin joku tuttu kohta. Tästä huolimatta tää ei mitenkään erityisen törkynen tai likanen paikka ole, mitä nyt katukissoja ja -koiria pyörii ja bongasin jo yhestä paikkaa käyntikortin, mikä on ollu liikkumatta viime torstaista asti. Tuolla vähä julkisemmilla paikoilla liikkeiden työntekijät siivoilee usein omaa edustaansa ja vois kuvitella, että enemmän roskia olis ympäriinsä. Kuitenkaan kaikki paikat ei samanlaisia näyttäis olevan; tänään käytiin Yonsangissa, josta löytyi jo pilvenpiirtäjiä ja mogulipesäkkeitä.

Jostain syystä kuvia en nyt saanut sommiteltua järkevästi...

Sää täällä on tällä hetkellä aikalailla samanlainen ku Suomessa oli lähtiessä, eli päivällä  vähä plussaa ja yöllä viileempää. Erona vaan, ettei täällä sada. Kuun päästä pitäis alkaa olemaan jo melko lämmintä ja kesälämmöt täällä alkaakin vähän aikasemmin. Just ennen kuumaa sadekautta lähetään kuitenki jo pois, eli se jää näkemättä..

Ainaki Jonia nappais täällä se, et tääl on tosi paljon siistei autoja, eikä oikeestaa kukaa millää ritsoilla oo vielä ajellukkaa. Kai ne on hätistetty omii koloihinsa.. Mut on näkyny nii superautoja, ku isoi laatusaksalaisia ja paikalliaki premiumvehkeitä. Lisäks melkein kaikilla on tapana heittää kaikki ikkunat nii tummiks, ettei yöllä varmasti nää ulos. Ilmeisesti nuoremmat kuskit sitten vielä tunailee autojaan enemmän tai vähemmän. Ajokulttuuri on melko älyttömän oloinen välillä, ainaki Venäjältä tuttu hätävilkut-päällä-saa-tehä-mitä-vaa -käytäntö on voimassa täälläkin ja tööttiä kuuluuki reilut 32 kertaa minuutissa. Lisäks kakspyöräset luultavasti jo saa ajaa päin punasia, koska se on ainaki ihan normaalia. Kaikki piipa-autot ajelee jatkuvasti vilkut päällä ja heittää varmaan hetulaa katolla olevasta kovaäänisestä, kun ei ne sillä ainakaa mitään ole saanu aikasiks viel kertaakaa.

Siistien autojen lisäks myös ihmiset tykkää pukeutua tääl siististi. Aika normaalisti porukassa ainakin yks näyttää diplomaatilta ja loputkin on riittävän asiallisina liikkeellä. Korealainen muoti ei sekään pahannäköstä ole. Vaikuttais suuresti, et se on usein vähä eurooppalaista "with a twist", eli jos siellä on villakangastakki ni täällä siit löytyy jotn härpäkettä tai jännii leikkauksia. Toisaalta tuntuu myös, että oikeet massipäälliköt tykkää pukeutua sitte oikeesti kalliisiin vermeisiin, näytti miltä näytti.

Niinku edellisessä postauksessa vähä mainitsin, niin ainaki paikalliset täällä on myös tosi luotettavan olosia. Ei oo kertaakaan tullu fiilistä, että joku ei nyt tykkää siitä, että oon täällä tai muutenkaan ilmapiiri ei vaikuta millään tavalla huonolta, vaikka ne välillä ihmetteleekin. Toisin sanoen nolla vihaa ja epäluotettavuutta ja sata turvallisuutta. Asiakaspalvelu nyt on vähä tahmeeta välillä, mutta varmaan koska kielimuuri on olemassa. Itekkään tuskin olisin ilonen, jos joutuisin palvelemaan kiinaksi, ku en puhu sitä ollenkaa. Jenkit tosin törttöilee täällä iha jatkuvasti, niistä ei kukaa tykkää..

Ruoka on ollu pääosin tosi hyvää, muistaakseni vaa kaks kertaa on tullu huono kokemus ja niistäki toinen Taco bellissä eli ei paikallisten vika. Täällä vedetään sojun lisäks paljon kimchiä, joka on paikalliseen tapaan maustettua kiinankaalia. Ruokien mukana tulee myös aina tosi paljon erilaisia "side dishejä." Pääruokina imetään lähinnä keittoja, puuronkaltaisia keittoruokia (mitä en oo vielä ite päässy kokeilemaan), patoja ja grilliruokaa fondue-meiningillä. Ruoat on tähän mennessä olleet aika kasvissisältöisiä, mutta lihaakin aina jonkun verran seasta löytyy. Oikea ruokakulttuuri kuitenkin vielä vähän hakusessa, joten tiedä häntä..

Ollaan nyt siis asuttu Itaewon-nimisessä kaupunginosassa, joita Souliin mahtuu muutamia. Täältä vuokrattiin loppupeleissä aika hinnakas huone hostellista nimeltään SP Guesthouse. Hostellin omistajat on rentoa porukkaa ja tokana iltana jo vertailtiikin toistemme kansallisjuomia eli meidän vanhaa kunnon Jallua ja heidän Rakiaansa. Rakia on aikamoista myrkkyä. Hostelli itessään on aivan ookoo, mutta saamiinsa arvosteluihin sekä suomalaiseen tasoon nähden hieman kehno: huoneeseen muun muassa pääs livahtamaan pieni ripaus auringonvaloa, jolloin astmaatikko olis luultavasti saanut sydärin ja molemmista vessoista löytyi aika setti hometta. Tosin yhessä vaihtoehtoisessa paikassa oli muunmuassa kylpylä pohjakerroksessa, jossa ovelasti alastomat asiakkaat sitten kuulemma juoksee ympäri käytäviä, joten yleinen taso varmaan vaihtelee suuresti. :D

Se oli pieni pähkinänkuori päälimmäisistä ajatuksista, huomenna siis pakataan kamat ja muutetaan Hongdaeen ihmettelee paikallista meininkiä. Korean oppikirja löyty tänään, joten työt pääsee aluilleen. Lisäks käytiin yliopistoa ihmettelemässä, mutta en nyt tähän siitä jaksanut enää avautua.. Nyt nukkumaan, moro!

Seikkailu alkaa..

Wadap!

Viidennen päivän aamyö käynnissä Etelä-Korean Seoulissa ja jet lageissani ajattelin julkistaa käsitteen "blogisunnuntai!" Ajatuksena on, että niin paljon kun se on vaan mahollista, ni sunnuntaisin päivitän tänne viikon fiilikset ja tapahtumat. Joskus saattaa postia tulla toki tiuhemminkin, mikäli jotain mainitsemisen arvoista ilmenee. Lisäksi koitan saada tänne myös kuvia ja ehkä jopa videoita silloin tällöin! Blogia en ole ennen pitänyt, joten tyyli saattaa vaihdella reissun aikana, mutta toivottavasti on viihdyttävä. :P Eli lifestyle-blogikriitikot älkööt vaivautuko. Kommenttia ja kysymyksiä totta kai saa heitellä, ja vastailen niihin, kun ennätän tai olen asian selvittänyt..

Alkuun muutama sana itestäni. Olen siis hiljalleen kohta ensimmäisen vartin elämästäni kulkenut helsinkiläinen opiskelija Lappeenrannan yliopistossa ja pidän osittain määrättynä tehtävänä blogia vaihto-opiskeluajastani Etelä-Koreassa. Kasaan ensimmäisen tieto- ja vinkkipaketin tuleville opiskelijoille hieman myöhemmin, kunhan saan suunniteltua sen sisällön. Pyrin lisäksi näistä infopaketeista tekemään pitkälle omia juttujaan säännöllisen aikataulun ulkopuolella, jotta ne olisi helpompi löytää.

Mutta itse asiaan..

Viikonlopun läksiäismeininkien jälkeen alkoi pieni tohina ja matkavalmistelut, koska perinteiseen tapaan lykkäsin valmistelut mahdollisimman pitkälle. Keskiviikko-iltapäivänä nousi sitten Airbusin keula kohti Seoulia ja valkattiin suora, yhdeksän tunnin mittainen lento Finnairilta, koska hinta oli kohdillaan (820e). Muilta osin tarjolla oli pitkälti vain vaihdollisia ja vuorokauden mittaisia settejä. Lento oli melko raskas, koska se oli elämäni ensimmäinen pitkä lento, mutta sai sen ajan kulumaan suhteellisen jouhevasti. Tosin asiaa ehkä vähän jeesasi lennon ilmaiset tarjoilut ;)

Torstaiaamuna ympäriväsyneenä lähdettiin suunnistamaan kohti Itaewonia, joka oli Googlen mukaan länsimaalaiselle hieman helpompi ja miellyttävämpi paikka aloittaa kaupungin haltuunotto. Täällä on enemmän tutumpia nimiä, kuten taco bell, starbucks ja mäkkäri ja lisäks asiat on usein mainittu myös englanniksi, jossei korean kieli vielä taivu. Asiansa saa pienen ähellyksen jälkeen viimeistään perille, vaikka korealaisten englannintaito vaihteleekin erittäin, erittäin suuresti. Torstaipäivä meni iisisti koomatessa ja kaupungilla pyöriskellessä sekä paikallisten ravintoloiden menuja opetellessa. Paikallinen ruoka on ollut aika poikkeuksetta hyvää tähän mennessä, vaikka hieman takapakkiakin on tullut otettua :) Pieni yllätyskin koettiin, kun oltiin levittämässä vaatteita pitkin lattioita ja ovesta paukkasi sisään nuori japanilaisnainen! :D Täällä me nyt elellään, kolme karpaasia ja nainen, toivottavasti sovussa keskenään.

Viikonloppuna suunnitelmissa oli katsastaa paikallinen yöelämä ja niissä merkeissä se oikeastaan kuluikin. Korealaiset tykkää vetää paljon häppää, 'sojua' eli paikallista riisiviinaa tunnutaan naukkailevan ruoan kyljessä ihan kellosta ja päivästä riippumatta. Korealaisissa baareissa ainakin täällä Itaewonissa on aika vaihteleva hintataso, ollen kuitenkin omasta mielestä aika usein hinnakkaampaan suuntaan. Yökerhoihin otetaan viikonloppuisin minimissään hieman alle 10 euroa sisään, mutta mukaan saa usein ilmaisen juoman. Yökerhojen juomien hinnoilla sitten onkin jo aika uusi ulottuvuus, joten kannattanee harrastaa etkoilua mahdollisimman pitkälle. Isommat paikat tuntuu olevan auki pitkälti aamukuuteen, mutta jos ilta uhkaa loppua kesken, niin onhan niitä pienempiäkin paikkoja, jotka ovat auki myös pidemmälle aamuun. Ilmapiiri paikoissa on tähän mennessä ollut aina tosi hyvä, paikasta riippumatta. Täällä ei oo todellakaan tarvinnut pelätä henkensä puolesta, eikä häiriökäyttäytymistä ole juurikaan näkynyt. Ihan uuden merkityksen saa myös auringonnousun katsominen, kun sen tekee pienimuotoisen vuoren rinteellä, valon jylhästi levittyen kaupungin ylle. Hyvää settiä!

Alkufiilikset siis pähkinänkuoressa: korealaiset on omaan mieleen tosi mukavaa ja menevää sakkia. Kaupunki elää metropolityylisesti kellon ympäri, joten yksinäistä ei pitäisi olla. Kielimuuri on olemassa, mutta siitäkin selvitään. Vinkkinä: kannattaa opetella korealaiset aakkoset! Itse en sitä tehnyt.. Hintataso ollut skidisti korkea, mutta toisaalta asutaan varmaan vain kalliilla alueella.

Ens viikolla lähetään kattomaan kaupunkia isommassa mittakaavassa, opettelemaan metroviidakko, ostamaan korean kielen oppikirja, ettimään tärkeät paikat ja syömään lisää ruokaa! Lisäks muutetaan Hongdaeen, opiskelijoiden kaupunginosaan..

Korean tunnelmista lisää  siis ensi viikolla, koska ei kaikkea hyvää kerralla, joten ei muutaku bis später!!

P.S! Tossa linkki  vielä maan perusinfoihin, jos mielenkiinto nousi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Korean_tasavalta