Kylpylöitä ja Gangnameja

Tällä (viime) viikolla ei oikeestaan muuta maininnan arvosta tapahtumaa ollu, ku torstain kylpyläsetti ja lauantainen Gangnamin reissu, joten en tuhlaa tilaa ja aikaa jaarittelemalla meiän GTL-kaavamaista elämäntapaa ;) Niitten ohella oikeestaan vaan varattiin lennot Kuala Lumpuriin, lähtöpäivä koittaa 21.3 aikasella herätyksellä, kun pitää lunastaa rekisteröintitodistus mamuvirastosta. Lentokone starttaa 16.15 ja seuraava postaus tuleeki sitte "etelän lämmöstä", vaikka täälläkin on pari päivää selvinny jo jopa t-paidalla!

Torstaipäivä lähti siis käyntiin puvun toimituksella pesulaan tulevaa lauantaita varten. Pesulalasku n. 7e ja puku näytti ku uudelta, silitykset ja kaikki myös hintaan. Siitä sit lähettiin suoraan Yongsaniin ja Dragon spa -nimiseen kylpylään. Hinta sinne oli vähän alta kympin ja siellä saa käytännössä elää. En oikeestaan ees ymmärrä, miks mä oon ottanu täältä jonkun kämpän.. o.0 Paikka näytti iha asialliselta, marmoria (tai ainaki sinnepäin) seinillä. Kameraa ei tietenkään sattunu taaskaa mukaan.. :/ Anyway, oli ekaks vähä outo fiilis, ku siellä naiset ja miehet on jaettu tavallaan omiin mestoihin ja siellä sit vedeltiin nakuna altaissa. Altaita löyty niin kuumaa, tosi kuumaa ja ihan sairaan kuumaa ja sit 19-asteinen "kylmäallas", tosin niitten kuumien altaiden jälkeen seki oli kylmää.. Kylpylässä oli oikeestaan kaikki palvelut nukkumis- ja rentoutumishuoneista hotelliin ja ratsastuspaikasta(??) fitness centeriin. Siellä oli hissin mukaan myös "finnish sauna", joten se piti mennä heti kattomaan. Tää osottautu aika pettymykseks ja oikeestaan ainoota "suomalaisuutta" oli se panelointi siinä 51-asteisessa huoneessa. :D Lisäks siellä oli semmosii eriteemasii (esimerkiks Japani ja muinainen Egypti) lämpimii huoneita, mihi sai mennä makoilee esimerkiks hiekkaa tai suolaa, tai iha marmorille. Muutama omituinen kohtaaminen tuli kyl vastaa, ku siinä kierrellessä jokaisesta huoneesta löyty joku nuori pariskunta jostain nurkasta piilosta lojumasta.. Olin lukenu semmosista pyyhkeistä, mitkä tuntuu vähä niinku hiekkapaperilta ja Donghun sano, että niitä voi ostaa tuolta ja kävi hakee meille pikkulaput ja siinä sitte ilosesti kuorittii jokainen koko kroppa kaikesta saasteesta niin, että jäljelle jäi pehmee vauvaiho. Ihan hyvän tuntusta! Ehdottomasti tuon Suomeen näitä monta paria, että päästään sit kuorimaan toisiamme kesällä. ;)

Siitä sitte jatkettiin illalla Sinchoniin, ku siellä oli niitten oma "club day" ja palttiarallaa 7 eurolla täältäkin sai rannekkeen, jolla pääs viiteen paikkaan. Tää setti oli aika pettymys, vaikka juominen oliki halpaa, eli 1-2 euron luokkaa. Loppujen lopuks se vika paikka meni kiinni vissii tuntii liian aikasin, koska työntekijöitten mukaan kaikki oli lähössä himaan, vaikka tanssilattialla iha täys meininki.. Ehkä ne ite halus veks sieltä.

Lauantaina pärähti big time! Hunkki haki meiät aamulla ja lähettiin shoppailemaan rajan lähelle premium outletiin. Mitään sieltä ei kyl löytyny, mutta olipaha kateltavaa. Varmaan parisataa pikku kivijalkapuotii saman katon alla ja kaikissa hinnat ainaki oletettavasti -50%. Siitä sitte jatkettiin kalamarkettiin, eli vähä niinku Hakaniemen halli, mutta isompi ja ne kalat elää siellä vielä ostovaiheessa. Yks sälli esimerkiks altaasta otti meiän valitseman kalan, fileroi ja palotteli sen siinä silmien alla, tuoretta vois sanoa! Ostettiin isoi katkarapui, kampelaa ja ostereita, joista illalla Donghun loihti meille gourmeet. Tuliaisiks Donghun ite pääs maistelemaan minttuviinaa, super salmiakkia ja muumikarkkeja. Mainitsemisen arvosta tän maan ystävällisyydestä oli, että Donghunin äiti makso kaikki ruuat, vaikka se ei koskaan oo edes nähny meitä, VIELÄ! Reissun jälkeen suunta otetaanki kohti Busania, jotta voidaan toimittaa kiitokset perille. 

Siinä huumassa ja masu täynnä merta painuttiin Octagoniin, joka on kuuleman mukaan äänestetty jopa 12. parhaaks klubiks maailmassa. Pettyä ei taaskaan tarvinnu, paitsi ehkä siihen, et musa oli taas liian lujalla. Onneks siihenki löyty lääke; paperipalat korvii ja meno jatkuu. Puvut päällä mentii jonon ohi erityisovesta sisää, koska ison maailman tapaa meillähä oli rahaa ku roskaa, eli meillä oli pöytävaraus. Hintaa pöydälle tulee noin 450 euroa, mut kuuteen pekkaan ei ollu niin paha. Siihen sisältyy pullo ite valkkaamaa viinaa, pullo Veuve clicquottia, pullo Vossia, mixerit ja niin suolasta ku makeetaki naposteltavaa. Tässä paikassa et myöskään istu, ellei pöytää oo varattuna. Siinä sit istuttii iltaa jonkun leffaohjaajan kanssa, kunnes omalla kohalla musa voitti ja läksin tanssimaan melkeinpä koko loppuillaks. Musajärjestelmä oli ihan tajuton ja meininki oli ku festareilla. Varmaan paikallisella tasolla isot DJ:t hoiti kyllä kemut loppuun asti iha kympillä!

Perjantaina tosiaan reissun päälle, joten tällä viikolla vähän valmistaudutaan. Käydään lääkärissä, otetaan selvää ja otetaan nokka aluks kohti Kuala Lumpuria. Vieläkään ei mitään kiveen hakattua suunnitelmaa oo olemassa, joten tuttuun tapaan varmaan vähän ex temporeeta nähdään seuraavien kolmenkin viikon aikana!

Lämpimät terveiset täältä! ;D

Ruokakuvat

Tässä vihdoin näitä teiän kauan odottamia ruokakuvia!

Arkisia asioita

Anneyonghaseyo!

Tällä viikolla lähti arki rullaamaan aika pitkälti, koulu alko, jonotettiin maahanmuuttovirastossa, hankittiin salikortit yms.. Vaikka ei me tietty hauskanpitoa unohdettu kuitenkaa :) Kulttuurishokki aika pitkälle varmaan onnistuttu välttämään, vaikka jotain takapakkia onkin tullut otettua. Lisäks nyt uskaltaa varmaan jo mainita, ettei mitään sairauksiakaan oo tullut hankittua, yhtä kurkkukipua lukuunottamatta. Mun voittamattomat valkosolut siis pysyy toistaseks vielä voittamattomina.

Kameraa en oo nyt kannellu mukana, vaikka pari kertaa oonki katunu sitä, mutta ei oo kuvia laittaa tällä kertaa tähän. Ei kuitenkaan olla käyty missään uudessa paikassa, joten kuvattavaa ei oo ollu myöskään. Nyt mulla tosin on myös tässä kännykässä kamera, ni jos tuleeki jotain ylläreitä, niin niistä saan kanssa kuvan muistoksi.

Maanantaina oli siis eka koulupäivä ja luen täällä filosofiaa. Miksi? Siks, koska se vaikutti iha mielenkiintoselta, vaihtoehtoja ei ollut loppujen lopuks montaa sivuaineeks ja parasta tietty se, että koulupäiviä on vaan kaks viikossa ;) Kerkii siis keskittyy olennaiseen! Kurssit, mitä valkattiin: filosofian perusteet, Platon filosofia, muinainen ja keskiaikainen filosofia ja filosofian kirjotus / debatointi. Aiheet aika paljon sivuaa toisiaan, joten toistoa tulee ja paljon, mutta ainaki oppii. Proffista toinen ei pidä ollenkaan kirjaa poissaoloista, kuhan hoitaa hommat vaan ja toinen vähentää 2 prossaa arvosanasta aina jokaista poissaoloo tai kolmen myöhästymisen sarjaa kohden. Luennot on aika iisejä ja kestää tunti 15 minuuttii. Pysyy hereillä, kun joutuu ite kerranki tekemään omat muistiinpanot ja kuuntelemaan, että mistä puhutaan. Proffat on mukavasti Ranskasta ja Briteistä, joten englanti ei ole ongelma myöskään. Kurssien itessään ei eurooppalaisille pitäis olla mikään iso haaste, joten kieltämättä tuntuu, että tää tosissaan oli hyvä paketti! Aihe totta kai on silti mielenkiintonen, joten uskon, että täältä vähän jää jotain käteenkin. Tuntuu, että noi proffatkin on ihan ilosia siitä, että niidenkin kursseilla joskus vaihtareita näkyy. Ollaan siis paikallisten kanssa enimmäkseen, ainoostaan yhellä kurssilla on pari muutakin vaihtaria.

Ruokailu koulussa oli aika samoissa hinnoissa, kun Suomessa. Siellä raflassa, missä käytiin makso ruoka joko vähän alta 3e tai vähän päälle, riippuen kumpaa ruokaa otti. Kuitenkin se on vähän halvempaa, ku rafloissa täällä, jotka nekin kuitenkin on halpoja: annos maksaa tavallisesti sen ~3,5 - 5 euroa. Meillä vähän aina kiireistä toi syöminen, ku tuntien välissä on vaan vartti, joten jonkunlaista kikkailua se aina vaatii. Koulun jälkeen käytiinkin sitte vaan tän Eskon tutorin Donghunin ja sen mimmin kanssa syömässä ja se näytti meille salipaikat, että voidaan täälläki reenailla. Lisäks maanantaina tippu joku kutsu paikallisen Suomen suurlähettilään asunnolla järkättävään tilaisuuteen. Se on sinne pyytäny kaikki opiskelijat ja tutkijat, ketä täällä on. Saa nähä päästäänkö paikoille, kun toi tuleva reissu alkaa olemaan myös käsillä.

Tiistaina käytiin enemmän tutustumassa näihin saleihin, niitä oli vaan kaks tässä lähellä: Body star ja Beach wellness. Body star vaikutti vähä omituiselta ja se paikka oli täys personal trainereita. Alkuun se omistaja jotain änkytti, että ei ota alle 5 kuukauden soppareita, mut sitku kyseli, ni kyllähän sielä sai lyhyemmäkskin aikaa jäsenyyden. Hinta koko vaihtoajalle oli noin 170 euroa ja sil hinnalla saa käydä sekä tunneilla että vissiinkin muissakin body stareissa, jos semmosia Koart villen lisäks on. Siitä paikasta ei kuitenkaan jääny yhtään hyvät vibat ja mentii tsekkaamaan se toinen paikka. Beach wellnessissä omistaja oli heti vastassa, iski faktat tiskiin ja anto SKKU:n opiskelijoille aika ison alen, joten markkinointi tepsi ainaki meihin ja täältä loppujen lopuks kortit otettiin. Sali on itessään myös iha moderni ja sieltä löytyy kaikki tarpeellinen, vaikkei se mikään hehtaarihalli ookkaan. Hinta siellä oli reilut 130e koko vaihtoajalle ja sillä saa käydä myös tunneilla sekä nauttia iltakasilta alkavasta livemusiikista. Siellä on siis jäbä soittamassa pianoa sillon! Ei ehkä ihan salille sopivaa settiä, mut iha magee idea. Ite kuitenki käytän aina tulppia, ni whatever.. 

Lisäks yritettiin ekan kerran mamutoimistoon hoitamaan rekisteröintihomma, mutta kello oli jo kaks päivällä ja sinne oli ilmestyny lappu, että ei kannata enää jonottaa, koska ei tuu kerkeemään hoitamaan asioitaan ennenku paikka menee kiinni. Se siitä sitte ja tää karmee kokemus lykättiin lähitulevaisuuteen.. Lähettiin I'parkiin, eli siihen samaan isoon kauppakeskukseen, missä sillon reissun alussakin oltiin ostelemassa kirjoja. Tällä kertaa kuitenki kateltiin puhelimia enimmäkseen ja taas sama tuputus- ja tinkimismeininki hypähti silmille, joten päätettiinki jättää homma siihen ja turvauduttiin Donghunin apuun jälleen. Se lupas vähä katella ja hankkiki hyvän diilin joltain myyjältä. Joten nyt on puhelimet kädessä ja oma paikallinen numero. Sen saa kysymällä, jos sitä jostain syystä modernien Skype ym juttujen ohella tarttee.

Keskiviikkona ei oikeestaan muuta, ku koulua ja reeniä. Itte alotin ton reissun suunnittelemisen. Tarkotuksena olis siis lähteä 21. päivä ensin Kuala Lumpuriin ja siitä erinäisessä järkässä pitäis tsekata Langkawi, missä nähää Jonttu ja Suvi, Bali, Angkor (wat), ehkä Singapore (tosin se justii julistettii maailman kalleimmaks paikaks) ja jos tähän kerkii, ni Kiina, Thaikut ja jotain muita paikkoi, mitä en enää muista. Lennot Soulista ulos on kalliimpia: 140 euroa, ku sitte lentely tuolla muualla Aasiassa makso tyyliin 30 euroa aina. Siks pitäis koittaa nyt kerralla olla mahollisimman kauan ja sitte kattoa, lähetäänkö uusiks vielä. Kolme viikkoa nyt ainaki olis aikaa alkuun.

Perjantaina otettiin tavotteeks tää mamutoimisto ja herättiin sinne kasiks ja yllätys oli iso, ku siellä oli varmaan porukat ollu telttailemassa yön yli: pari sataa henkee jonossa jo siihen aikaan. Toimisto aukes ysiltä ja sain itelleni numeron 258. Oltiin siinä vaiheessa vielä aika toiveikkaita, ku tää oli aika simppeli homma, ni "ehkä tähän menee joku pari kolme tuntia." No ei menny, oltiin siellä 8 tuntia! Onneks pakkasin eväät reppuun. Siellä oli alkuun vaan yks kassa auki opiskelijoille ja sitku ne tajus, että se jätkä siinä on maailman hitain, ni ne avas toisen kassan. Toinen kassa veteliki sinne viiden hengen jonoja ja se vähä helpotti ruuhkaa. Jostain syystä tää toinen kassa sit suljettiinki parin tunnin päästä ja taas tää etana oli yksin. Huomattiin sitte jossain vaiheessa, et se ottaa siihen kokoajan porukkaa jonon ohi ja ilman vuoronumeroita ja Eerik kävi vähä kovistelemassa, ni se tokas, että ottaa siihen niitä paikallisia aina, ku niillä on jotain asiaa (???). Siinä vaiheessa, ku oli enää joku 20 numeroo ennen meitä, ni yhtäkkii ne avas siihen kolme muutaki kassaa ja sit se vähän taas nopeutu. Meiän asiassa meni loppujen lopuks ehkä 2 minuuttia, koska kaikki oli kunnossa. Henkisesti iha raunioina tän jutun jälkeen. Käsittelyaika on 2-3 viikkoa, joten kannattaa käydä täällä ajoissa, jos suunnittelee reissua aika aikasessa vaiheessa!

Ihan v***upäissään lähettiin takas Hyewhaan, missä asun, koska piti nähä Donghun ja avata mulle puhelinliittymä. Puhelin siitä erikoinen, että se on kytky ja vaatii 4G Sim kortin kokoa supermikro, joten piti mennä tiettyyn kauppaan. Suomessa ei kuitenkaan pitäis tulla ongelmia tän kanssa. Liittymät täällä on melko kalliita, jopa Suomen mittapuulla: 160 minuuttia, 200 tekstaria ja 750 megaa nopeeta nettiä maksaa jonkun 23 euroa kuussa.. Mutta pakkohan se on maksaa, että säilyy tavotettavuus.

Illalla mentiin kattomaan uus 300 vaatimattomasti maailman suurimmalt screeniltä. En tiiä miten kuvasta näkee, mut neliöitä on vähä yli 400, eli yli kaks kertaa niin iso, ku tennarin ykkössalissa. Tarina kertoo, että noitten piti kaataa kolme seinää, että ne sai ton ruudun sisää tonne. Jännää muutenki ajatella, että esimerkiks mutsin kämppä menis melkein kuus kertaa tohon seinälle. Oli iha siisti juttu, leffa oli kanssa iha viihdyttävä, vaikkakaa ei niin hyvä ku eka osa. Miesten leffa ehdottomasti!

Lauantai oli rehellisesti vaan sali- ja keittopäivä. Mentiin Hongdaeen, klubitettiin ja taas klubilta löyty korealaisia, joitten kanssa mentiin syömään ja ottaa lisää sojua, joten aamukuudelta kotona ja pää tyynyyn, ei tarvinnu huolehtia kotiintuloajoista. Tosin kuulin jonkun koodin, jolla pääsis sisään myös yöllä, mut en oo viel kunnolla päässy kokeilemaan sitä. Tänään piti mennä trekkaamaan läheiselle vuorelle, mutta ei menty, se lykättäköön tulevaisuuteen.

Ens viikolla varaillaan ja suunnitellaan lisää reissua, käydään koulua ja testataan yks kylpylä! Mageet rantashortsitki löyty onneks jo. Lisäks Donghun kutsu meiät Gangnamiin, missä se ite asuu. Käydään siis tsekkaamassa millanen meininki siellä on, kuulemma hyvä! Saadaan siltä myös yöpaikat yms, joten varmaanki taas kunnon settiä tiedossa!

Nyttei taas muuta, ku hyvää yötä ja kuulemiin! Itä hiljenee.

Hektinen viikko

Heipat taas!

Aluks on ihan pakko mainita, et ärsyttää vähäsen se, etten pysty kuvailemaan niit fiiliksiä niin hyvin tässä, kun miten ne ite koen täällä. Tokihan tärkeintä onki se, että asioita tapahtuu, mutta silti :D Tää viikko on ollu aika täynnä kaikenlaista ohjelmaa: muutot, koulun alut yms.. Että ei muutaku itse tarinaan!

Maanantaina ei muistaakseni juurikaa tehty mitään merkittävää, muutaku seikkailtii ympäri Hongdaeta taas.

Tiistaina oli edessä muuttopäivä lopullisiin "dormeihin", eli opiskeluajan kämppiin. Asun semmosessa paikassa, ku Migaon ville. Esko joutu muuttaa koulun kampukselle ja Eerik lähti tonne parin metropysäkin päähän Koart villeen. Näin iso eriytyminen tuntu, pakko sanoo, ihan miellyttävältä, ku kaks viikkoa oltu nii tiiviisti yhessä, ni vähä muitaki naamoja välillä :D Kämppä on noin 10 minuutin kävelymatkan päässä ja läheltä löytyy kaikki tarpeellinen: pankki, ruokakauppa, raflakatu yms.. Ja ohan se koulukin tosiaan aika lähellä.

Tää mun kämppä on ihan jees, tässä piti olla aluks kaheksan ihmistä, mutta jostain syystä toi yks huone on kiinni ja meitä on vaan neljä. Tuliki ekaks mieleen, että tästä tulee viel aika BB-henkinen setti varmaa. Meillä siis vähän poikkeuksena muihin, että kämppä on kokonaan oma, eikä pelkästään yks huone ja sitte sossutiloissa muutama kymmentä päätä hälisemässä. Lisäks iha kelpo varustelutaso, niinku kuvista vähä näkyy, löytyy pesukone, jääkaappi ja jopa vedenpuhdistin. Kämppiksinä mulla on yks chileläinen, yks tanskalainen ja yks brasilialainen. Kaikki onneks puhuu suht hyvää enkkuu, vaikka ne pari etelän miestä onki vähän hiljasempia. Muuten vaikuttanu iha rennoilta sälleiltä.

 Nyt taisin saada ton kuvasommittelunki jo jotenki onnistumaa! :D

Tiistaina muuton jälkee sitte tuli ne elintärkeet puutteet ilmi, eli multa puuttu laturi tabii ja Eerikiltä datakaapeli, että saa netin skulaamaa. Lähettiin sit tohon lähelle Dongdaemuniin, koska Google kerto, että siellä on kauppoja. No sieltähän löyty sit oikeestaa mimmien unelma, eli yhelle alueelle on päätetty pykätä kymmenii kauppakeskuksii, mistä kaikissa myydää PELKÄSTÄÄN VAATTEITA??! :D Se oli vähä niinku kauppakeskusten itis vois sanoo. No kuitenki löydettii sit pikku elektroniikkanurkkauski ja mä sain laturin ja Eerik piuhansa.

Keskiviikkona päätettii lähtee tonkimaa enemmän tätä kauppakeskusten mekkaa ja kattoo josko sielt jopa löytyis jotain päällepantavaa. Huomautuksena vaan, että niinku kaikki varmaan arvas, ni koot täällä on paikallisissa brändeissä aika pieniä, mutta ainaki tähän mennessä löytyny myös iha isoiki nimiä. Zara oli tehny hintavertailun helpoks, ku eurohinta näky läpi päälle liimatusta Korean hinnasta, kallista oli. H&M oli aika samoissa onneks, muoti on vaan vähä erinäköstä :P No mutta, näist isoista kauppakeskuksista paljastu sitte, että moni oliki aika lailla bulkkimainen, eli tuntu aika tarjoustalomeiningiltä ja myyjät ahisteli niin paljon, et melkei juostii karkuu sieltä. "Please give me a one change" -huudot jäi viel kaikumaa perään, ku lähettii pois sieltä.. Mitään nyt ei täl kertaa löytyny, mutta päätettii lohdutukseks lähtee Gangnamiin.

Isoks harmiks kamera jäi kotiin, koska siellä näky aika hyvin toi ison maailman meininki! Käytiin eka vahingossa ihan Gangnamissa siel, missä ne kunnon firmat näkyy olevan ja sitte ku kateltii enemmän, ni itse asias vieressä Samseongissa oli joku maailman suurin maanalainen kauppakeskus ja paikallinen WTC, messukeskus ynnä muuta. Vedettiin sitte kortteli ympäri ja pari pysäkkii metrolla ja todettiin, että kauppakeskus on rempassa viel ainaki tän viikon ja päätettiin, että mennää uusiks parin vkon päästä. Päästiin me kuitenki ihastelee kalliita kelloja, ku siel oli joku "clock avenue", mis oli tyylii kaikil kalliilla brändeillä oma pikkupulju. WTC ei ollu niin korkee, ku kuvittelin, vaikka oliha se iha siisti. Tässä vaiheessa viimeistään huomas, kuinka äkkii se pimee täällä aina tulee. Meet tyyliin ovesta sisään ja toisesta ulos, ni joku kerkis sammuttaa valot.

Keskiviikko-iltana oli ekat vaihtareille suunnatut tervetulojuhlat, mihin meiän ei itse asiassa ollu ensin tarkotus mennä, mutta Eerikin kämppis oli pyytäny sitä tulemaan, ni vedettiinki sit tässä vaiheessa jo myytiks muodostunu soju+kaljasetti pohjille ja lähettiin ettimään sitä paikkaa. Matkaan meni, kiitos loistavien wifiyhteyksien ja varmaan just sillä hetkellä viallisten satelliittienki takia varmaan yli kaks tuntia, ku harhailtiin kaduilla kännykkä kädessä. Päätettiin sit luottaa omaan intuitioon ja löydettiinki paikka samantien! Bondattiin aika hyvin tän Eerikin kämppiksen Henrikin ja sen kaverin Lassen (jotka on Tanskasta) kanssa ja ollaa aika pitkälti myös niitten kanssa pyöritty siit eteenpäin. Illat helposti venyy täällä pitkään, ku ei oo pakko lähteä pilkun aikaan ulos puol neljä ja sekös sotkee sisäistä kelloa :) Siellä filosofiapäissään kuitenkin löyty jo heti muutamia ihmisiä, joitten kanssa tulee varmaan nähtyä useemminkin vielä.

Torstaiyönä kolmen tunnin unet ja semiaikanen herätys koululle: orientaatiopäivä! Tiedossa luentosalissa istumista, koulukierrosta ja syömistä. Aamun luennolla kerrottiin tiiviissä paketissa koulun sekä asumisen politiikat ja käytännöt. Sillä sekunnilla varmaan kotiintuloaikakin astu voimaan, koska en enää seuraavana yönä päässy kotiin ennen kuutta.. Onneks olinki kaukaa jo ilmeisesti nähny tän ja seisoin tikkana alaovella 5.55. No mutta, luennossa ei ollut kummemmin mitään ihmeellistä ja jos on ollu hereillä, niinku mä aina, ni ei tullu enää mitään uutta tietoa. Luennon jälkeen siirryttiin etukäteen jaettuihin "buddy-ryhmiin" ja lähettiin kiertää kampusta. "needless to say", et kampus on tyylii jonkun vuoren rinteellä ja vähä ylä- ja alamäkiä matkan eteen sattui. Niinku aiemmin jo mainitsin, ni kampus koostuu muutamista "pää"rakennuksista, sitten näky löytyvän ulkoa tenniskenttiä, jonkunlaisia fudiskenttiä ja kävelypolkuja. Lisäks löytyy sit erilaisia kerhoja joogasta golfiin ja teatteriin, joista kelailtiin ainakin tae kwon doa lähtee kokeilemaan, koska itelläkin vähän taustaa siinä on ja haluun nähä, miten paikalliset treenaa. Tulee varmaan kampuksellakin aina välillä hengailtua.

Kierroksen jälkeen otettiin muutama iso yhteiskuva ja lähettiin syömään. Tarjoilut oli aika hyvät, sieltä löyty salaatit, voikkarit, paikalliset "sushit", kanankoipii, pari erilaista pääruokaa ja jälkkäriks sitte riisikakkui, viinirypäleitä ja jotn paikallisii keksijuttui. Olin tietty eka jonossa ja ruoka oli viel siin vaihees näköjää vähä kylmää, vaikka olevinaan oli valmista. Mut hain sitte tietty iltaa varten tankkaukseks toisen satsin, ni sai vähä maistella lämpimänäki :D Tähä loppu orientaatiopäivä ja lähettiin sen tanskalaisen Lassenkaa himaan, ku se asuu tossa naapurissa ja oli ilo nähä muutamia muitaki edellisiltana tehtyjä tuttavuuksia paikalla. Olin niin väsyny, että nukahin heti, ku pääsin kotiin, jotta parin tunnin päästä jaksais taas painaa menemään..

Meillä oli täl kertaa oman koulun järjestämä tervetulojuhla, mikä oli ihan tässä nurkilla onneks. Tässä vaiheessa Esko oli jo paikoille päätynyt ja kysyi, että voiks sen tutori tulla meiän meininkeihin mukaan ja totta kaihan se kävi; hyväks onneks kävikin. Tää kaveri oli iha järjettömän hyvä tyyppi ja puhuttiki meille monta kannua kaljaa ilmasiks ja kerto kaikkii tärkeitä asioita. Se oli tosi ilonen meistä ja näytti tyttöystävänsä ja pyyteli saunomaan ja sen luokse yms.. Isoja kulttuurillisia juttuja paikallisille! Tullaanki varmasti näkemään sitä paljon tän reissun aikana. Mutta asiaan taas, juhlat oli ite järkätty niin, että meille makso 15 000 wonii, eli noin 11 euroa sisään ja sillä sai kaks lautasellista snäckkei, pari kannuu kaljaa ja muutaman pullon sojua, eli taattu hyvä meininki! Itelle kävi aika hauska kämmi ovella, ku ovella vastassa olleet mimmit viitto ja käsitin, että ne näytti et on ookoo syyä siit lautaselt jotain, mikä oli siin pöydällä ja ku söin, ni nehä oliki sit iha ihmeissää et "mitä ihmettä sä teet??" :D Saatii siit kuitenki hyvät naurut onneks, vaikka vähä naama punottiki. Raflasta matka jatku vanhoille kotinurkille Itaewoniin ja loppu onki historiaa. :)

Perjantaina käynnisty paikallinen iso päivä: "Club day", joka pidetään aina joka kuun viimenen perjantai. Alunperin ideana on ollu elvyttää paikallisten klubien myyntiä Hongdaessa, eli siellä missä oltiin matkan toinen viikko. Nykyään se vaan kuitenki järkätään tavan vuoks. Tapahtuman ideana on, että maksetaan noin kymppi euroissa ja saa rannekkeen, jolla sit pääsee moneen paikkaan ilmasiks. Päätettiin, että ohan tääki nyt kuitenki viel pakko nähä tähän alkuun ja sit voidaan rauhottua vähäks aikaa. Otettiin siis suunta kohti Hongdaeta ja mentiin syömään ehkä parhaimpaan paikkaan, mitä alueelta löytyy. Muutenkin tää raflakokemus meni kyl pitkälti suoraa kärkeen koko tähänastisen elämän mitalla.

Pöydästä löytyy siis reilu kilo possun eri paloja, jotka grillataan ite hiilillä. Sitte "side dishejä" vaik muille jakaa. Aikaa tän tuhoomiseen meniki reilun puoltoista tuntia ja lopullinen lasku ilman viinoja suunnilleen 40 euroa, eli huikeet 8e per lärvi. Hinnat täälläki kohillaan. Omistaja oli melkee koko ajan vieressä jeesaamassa palvelua, koska tarjoilijat ei aina hiffannu, mistä puhuttiin. Lisäks paikassa soi aikalailla eurooppalainen hittimusa koko ajan, eli ihan meininkimestoja.

Raflan jälkee mentii käymään karaokessa; täällä sikäli erilainen meininki, että otetaan oma huone, eikä lauleta koko mestan edessä, niinku Suomessa. Tilaukseen lähti ison maailman tyylillä viskisetti, eli viskit, mixerit, kaljat ja hedelmät. Hinta vähä harmitti: noin 130e, mutta tunnelma korvas aika hyvin menetyksen ja viiteen pekkaan taas jako kuitenki. Ite en vieläkää joutunu mikille laulamaan onneks, ku yksittäisiä kohtia, vaikka taustamölynä varmaan kelpasinki iha kohtuuhyvin. Karaoken jälkeen vedettiin viel minietkot parhaassa etkopaikassa: "The playground", eli pieni leikkikenttä katujen välissä, mihin korealaiset kuulemma kesäsin menee imemään sojukalja-sekotuksia ja sammuilevat sitte pitkin penkkejä. Kesken filosofiakeskustelujen jonkunlainen sekoporukka tuliki siihen pyörimään ja sekoilemaan ja saatiin aika hyvät naurut. Pari kuvaa ja ne katos yhtä nopeesti, ku oli tullukki.

Ite "Club day" oli ainaki meille aika floppi, koska jotenki päästiinki vaan kolmeen paikkaan, mistä kaks oli ihan tyhjiä ja yks niin täynnä, etten oo koskaa nähnykkää moista vielä. Ihmiset tanssi rappusissa ja muutenki meininki oli ihanku paikallises metrossa, henkilökohtanen alue: nolla metriä. Päätettiin sit kuitenki mennä loppuillaks siihen tukkosimpaan paikkaan, koska parempi se ku tyhjä paikka. :) Illan "päätteeks" lähettiin syömään yhteen tuttuun paikalliseen ja viereisestä pöydästä löytykin korealainen kaveriporukka ja päädyttii ottamaan vähä lisää häppää ja ne opetti meille vähän ruokajuttuja ja pääsin testaa mun just opittuja koreanlukutaitoja, josta ne oli ihan innoissaan. Siitä sitte niitten kanssa jatkettiin samaiseen karaokepaikkaan, ku missä oltiin alkuilta ja laulettiin nii koreaks ku englannikski. Aamukympiltä kotiin, joten ei kotiintuloajasta harmia taaskaan..

Tänää oon sit katellu kurssihommat kuntoon, koska huomenna alkaa koulu. Lähettiin lukee filosofiaa, koska koulu myöns meille siitä sivuainepaketin ja koska sitä on vaa kaks päivää viikossa ja ajankohdaks osuu sopivasti 9-14 eli kaikki kurssit vieläpä peräkkäin! ;) Nyt kyllä kummeksuttaa ihmisten kommentit siitä, ettei täällä voi lukee mitään. Työtä ei oo vaan tehty tarpeeks, koska mä sain raavittua kasaan tyyliin 4 tai 5 sivuainekokonaisuutta, joista päälliköt hyväksy kaikki, koska mulla on jo liiketaloudellinen sivuaine käytynä. Tosin monet ollu syksyllä, ni sillä voi olla vähän vaikutusta asiaan. Kursseista kirjottelen myöhemmin, ku on jotain sanottavaa, notta joku jos haluaa lukea sitä, niin voi kurkistaa. Lisäks opettelin käyttää korealaista pesukonetta ja jouduin hankkimaan vähä astioita. Täällä pitää maksaa joku 30 euron vuokra astioista ja kämppikset oli tänää käyny kyselemässä, ni se jäbä oli näyttäny tyyliin yhtä kulhoo, yhtä lusikkaa ja yhtä haarukkaa. :D Nyt on osattu kyl vetää massit pois turisteilta!

Ei mitää, ens viikolla tosiaa koulua.. Lisäks pakko alkaa jo suunnittelemaan reissua, koska se on kohta edessä. Tänä päivänä uskallan jo olla aika varma, et palaan Suomeen 22.6, koska rahat on varmasti palanu siihen mennessä. :) Lisäks Eskon buddy kertoo meille käytännön hommat, että päästään vihdoin ehk hakee luurii ja salikorttii ja koululle paperit vetämään, että päästään ulos maasta ja saadaan avattua pankkitili tänne. Täs vaiheessa jo vähän ärsyttää maksella komissioita, ku joutuu nostaa rahaa välillä. Keith Urban soi taustalla ja mä kerään pyykit koneesta ja painun pehkuihin!

Cheers! <3